Tiedon uusilla teillä – biodynaamisen viljelyn tutkimus

Onko mahdollista erottaa eri tavoin viljellyt tuotteet toisistaan? Mitä on elintarvikkeiden laatu? Mitkä ovat laadun tekijät? Onko tiede arvovapaata vai vaikuttaako tutkijan lähtökohta tutkimusmenetelmien valintaan ja siihen, mitä lähdetään selvittämään? Kirjassa pohditaan näiden kysymysten lisäksi biodynaamisen tutkimuksen historiaa, teemoja ja tuloksia. 128 sivua.

Pirkko Roinila ja Päivi Suokas

Lukijan näkökulma kirjasta

Biodynaaminen tutkimus                                                               

Luettuani kirjan Tiedon uusilla teillä (painettu vuonna 2000) en voi olla vakuuttumatta siitä, että luonto on paljon monipuolisempi ja viisaampi kuin ihminen ymmärtääkään. Maassa, kasveissa ja eläimissä piilevät mekanismit, joilla kiertokulku soljuu eteenpäin ja joihin ihminen vaikuttaa useimmiten tietämättömänä. Biodynaamisen viljelyn tutkimus pyrkii perehtymään näihin mekanismeihin ja ymmärtämään niitä, jotta ihminen osaisi toimia niiden mukaisesti.

Biodynaamisella viljelyllä on tutkimustuloksien varjossa saatu paljon hyvää aikaiseksi. Selkeitä eroja tavanomaisena pidetyn maanviljelyn ja biodynaamisen viljelyn väliltä löytyy paljon. Useimmat eroavaisuudet puhuvat biodynaamisen viljelyn puolesta. Tutkimustyö on kuitenkin varsin pienimuotoista, koska rahoitusta tutkimuksille on vaikea löytää. Tutkimustyön haasteita on useita esimerkiksi tutkimuksia olisi parempi suorittaa koepalstojen tilaan oikeilla tiloilla, mutta yhteistyö viljelijän ja tutkijan välillä on haastavaa.

Biodynaamisen viljelyn tutkimustyössä on lähestytty aihealuetta monipuolisesti muun muassa laatukysymyksiin on haettu vastauksia erilaisilla kokeilla. Mielenkiintoinen kysymys on lannoitteiden vaikutus kasvin ravintoarvoihin. Kasvin ravintoarvoja selvittäessä täytyy myös tietää mikä on ihmiselle sopivinta ravintoa. Selvittääksemme kokonaisuutta tarvitsemme useita erilaisia tutkimuksia, joista kokonaisuus pala palalta koostuu.

Tutkimusta tekevät eri alojen asiantuntijat ja he tutkivat erilaisia asioita liittyen biodynaamisen viljelyyn. Tutkimustulokset ovat merkittäviä, koska biodynaamisen, luomun ja teholannoituksen väliset erot ovat konkreettisia. Tutkimustulokset puhuvat biodynaamisen viljelyn puolesta. Esimerkiksi porkkanan varastointikokeessa biodynaamisesti viljelty porkkana säilyi huomattavasti pidempään verrattuna muilla tavoilla lannoitettuihin porkkanoihin.

Yksi mielenkiintoisimmista aihealueista on mielestäni biodynaamisen viljelyn vaikutukset maaperään ja ilmastoon. Tiedämme millaisia vaikutuksia  maanviljelyssä käytetyillä lannoitteilla on ympäristöön, mutta vaihtoehtoja niiden korvaamiseksi ei juurikaan tutkita tai hyödynnetä. Kaipaisin lisää tutkimustietoa biodynaamisen viljelyn vaikutuksista vesistöihin, koska vesistöjen tilanne maataloudesta aiheutuvien valumien takia on huolestuttava. Voisiko biodynaaminen viljely olla luonnonmukaisen viljelyn ohella vastaus vesistöjemme tilanteeseen?

Tutkimuksien perusteella on selvää, että väkilannoitteet vaikuttavat kasvin ominaisuuksiin ja maaperään luonnottomasti. Ote Tiedon uusilla teillä -kirjasta: ”Ruotsin pitkäaikaiskokeiden tuloksena saatiin vahvistusta orgaanisten lannoitteiden pitkäaikaisvaikutuksen merkityksellisyydelle. Sadot vakiintuivat K-kokeella kymmenessä vuodessa kompostoidulla lannalla samalle tasolle kuin väkilannoituksella, vaikka kompostissa annettu typpimäärä oli alhaisempi. Tämä selittyy tutkimustuloksella, jonka mukaan maan kyky mineralisoida typpeä oli orgaanisesti lannoitetulla koeruudulla kaksinkertainen väkilannoitettuihin verrattuna. Orgaanisen lannoituksen pitkäaikaisvaikutus toimii maaperän kautta; ei siis lannoiteta viljelykasvia vaan maata. Tällöin humuspitoisuus ja kastematotiheys nousevat ja maan biologinen aktiivisuus lisääntyy.” K-kokeella vertailtiin erilaisia lannoitustapoja.

Vanhojen viljelykasvien hyödyntäminen ravintona ja kauppojen ruokavalikoimien yksipuolistuminen on tulosta väkilannotteilla lannoittamisesta: ”Väkilannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö yhdenmukaistaa viljelyolosuhteet. Seurauksena on suppea valikoima yleislajikkeita laajoilla viljelyaloilla.” Sen lisäksi, että kärsimme ruuan korkeista torjunta-aine määristä yksipuolistuu ruokavaliomme jatkuvasti ja maaperä köyhtyy ilman viljelykiertoja. Vanhojen viljelylajikkeiden arvoa ei osata enää hyödyntää. Vaikka yksittäiset henkilöt säilyttävät vanhoja perinteitä yllä, olisi varsin ikävää kadottaa vuosituhansien aikana hiotunut tietämys erilaisten kasvien hyötykäytöstä.

”Biodynaamiset puutarhaviljelijät ovat tästä syystä asettaneet tavoitteekseen hyvien, vanhojen lajikkeiden säilyttämisen ja uusien, luonnonmukaiseen viljelyyn soveltuvien lajikkeiden jalostamisen… Tärkeitä jalostuskriteerejä ovat mm. geneettisesti laaja tauti- ja tuholaisresistenssi ja äärimmäisten sääolosuhteiden kestävyys. Maku ja ravitsemuksellinen laatu ovat olennaisia.”

Laatua arvioidessa on otettava huomioon niin suuri joukko tekijöitä, jotka ovat eri ihmisille enemmän tai vähemmän tärkeitä, että ei ihme ettei tutkijatkaan pysty huomioimaan kaikkea. Tavalliselle kuluttajallekin laadun kysymys on lavea. Maku ja ravitsemuksellinen laatu ovat toki olennaisia, mutta esteettisyys, säilyvyys ja ympäristön kuormituskin ovat laadullisia seikkoja. Kuinka näihin kaikkiin kysymyksiin voitaisiin vastata?

”Kasvin ulkomuodon harmonia on korkean sisäisen laadun ilmaus. Kokonaisuudelle annetaan enemmän painoarvoa kuin yksittäiselle ominaisuudelle. Lajiston monimuotoisuuden säilyttäminen on ehdottoman tärkeää, koska vanhoilla lakikkeilla on vielä sellaisia alkuperäisiä ominaisuuksia kuin voimakas maku, hyvä kypsyvyyslaatu ja kestävyys. Lajikkeiden säilyminen voidaan turvata ylläpitojalostuksella. Nämä muutokset ovat tärkeitä esimerkiksi tautiresistanssin kannalta. Muuttuneita ominaisuuksia voidaan puolestaan käyttää valintajalostuksen pohjana uusien lajikkeiden jalostuksessa. Pelkkään geenipankeissa tapahtuvaan lajikkeiden säilyttämiseen verrattuna tällaisessa toiminnassa on mukana kehittämisaspekti.”

Tutkimuksilla on voima vaikuttaa ihmisten valintoihin joka päiväisessä elämässä. Tutkimustietoa voidaan kuitenkin käyttää omien tarkoitusperien ajamiseen, koska tutkimuksia rahoitetaan useasti yksityisillä varoilla. Mielestäni on huolestuttavaa, että kuka tahansa voi ostaa tutkimuksen ja manipuloida sitä niin, että tulokset näyttävät hänen kannaltaan hyviltä. Tietenkin tutkijoilla on oma ammattietiikkansa, mutta silloin kun tutkimuksen aihealue on äärimmäisen rajattu voidaan saada vääristäviä tuloksia. Lisäksi tutkimuksia ei taideta valvoa yleisellä tasolla juurikaan, joten mistä tahansa asiasta voidaan tehdä tutkimus. Tuntuu, että tärkeimmistä aiheista kuten ruuan vaikutuksista ihmisen terveydentilaan ei ole tutkittu riittävästi eikä sille anneta painoarvoa.

Kun tutkitaan pieniä rajattuja aihealueita niin toisilla tutkimuksilla niistä voidaan myöhemmin rakentaa kokonaisuutta. Biodynaamisessa tutkimuksessa onkin mielenkiintoista se, että asiat pyritään tutkimaan laajasti ja yksityiskohtaisesti. Tutkijoiden erilaiset taustat ja monipuoliset näkökulmat lisäävät tutkimuksien mielekkyyttä. Tutkimustyön taustalla on myös antroposofinen ajattelutapa, joka heijastuu itse tutkimustyöhön. Tutkimustyötä itsessään yritetään kehittää ja tutkijoiden välisiä suhteita vahvistetaan. Tutkijat pohtivat ammattietiikkaansa ja tutkimuksien tuloksia syvällisemmin ja valitsevat tutkimuskohteita siten, että ottavat huomioon muiden tutkijoiden aiheet.

Biodynaaminen tutkimus on äärimmäisen mielenkiintoista ja haluaisin lukea tutkijoiden tuoreita tutkimustuloksia. Tutkimustyö on varmasti kehittynyt ja saavuttanut uusia merkittäviä tuloksia Tiedon uusilla teillä -kirjan jälkeen. Onneksi tutkimustuloksia julkaistaan sellaisessa muodossa, jota kuka tahansa biodynaamisen liikkeen ulkopuoleltakin voi lukea ja ymmärtää.

 

Anna Mononen, Hyvinkää 6.10.2013

Kirjoittaja on luonto- ja ympäristöalan opiskelija