Yhteiskunnallisen kysymyksen ydinkohdat

"Yhteiskunnallisen kysymyksen ydinkohdat" -kirjassa esittelee yhteiskuntatieteellistä kolmijäsennysteoriaansa, jonka mukaan kulttuurielämässä korostuisi yksilön vapaus, talouselämässä veljeys (yhteisvastuu, solidaarisuus) ja oikeus- ja valtioelämässä tasa-arvo. Kirjan alkuperäisteos on julkaistu vuonna 1919 heti maailmansodan katastrofin jälkeen. Se oli voimakas varoitus yhteiskunnallisen vallan keskittämiseen ja uuteen katastrofiin johtavista voimista. Samalla se osoitti vaihtoehdon inhimillisen, ihmisen mukaisen yhteiskunnan kehittämiseen.

Steiner pohtii yhteiskunnallisten ongelmien taustaa ja tuo virikkeitä näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Kirjoittajan pyrkimyksenä on osoittaa miten yhteiskunta saada määrätietoisen sosiaalisen tahdon tielle. Kirjassa ei kuitenkaan esitetä valmiita ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin, vaan annetaan virikkeitä sellaisten yhteisöjen rakentamiseen, jotka itse pystyisivät löytämään sosiaalisesti käyttökelpoiset ratkaisut. Koska aiemmin hyvä malli muttuu väistämättä myöhemmin kehityksen jarruksi, tulee myös sosiaaliset kysymykset ratkaista uudelleen ja uudelleen. Hyvä vertaus tälle on nälän sammuttaminen syömällä. Hetkellisesti se toimii, mutta ei poista ongelmaa pysyvästi.

Yhteiskunnallinen kysymys määritellään kirjassa yksinkertaisuudessaan kolmijäsenteisesti taloudelliseksi, oikeudelliseksi ja henkiseksi kysymykseksi. Ennen yhteiskunnallinen vaisto muodosti näistä kolmesta osa-alueesta toimivan  kokonaisuuden. Nykyään pelkkä vaistonvarainen lähestyminen ei enää riitä, vaan tarvitaan tietoista yhteiskunnallista tahtoa järjestämään eri osa-alueiden suhteet. Tällä hetkellä vaistonvarainen ja tietoinen lähestymistapa ovat vielä pitkälti eriytymättä ja monasti tietoiseksi luultu ajatus pohjautuu kuitenkin vanhoihin sosiaalisiin vaistoihin.

1700-luvun lopulla herännyt yhteiskunnallinen tietoisuus esitti vapauden, veljeyden ja tasa-arvon vaatimuksen. Näitä kolmea periaatetta on mahdotonta toteuttaa samanaikaisesti yhtenäisvaltiossa ilman ristiriita. Mutta kun eriytetään yhteiskunta kolmijakoiseksi, pääsevät nämä kolme ihannetta paremmin toteutumaan kukin sille ominaisella elämänalueella. Talouselämässä toteutuu veljeyden ihanne, ihmisten välinen tasa-arvo toteutuu oikeuselämän aluella ja  vapauden virike hengen elämän alueella.

Kukin kolmijakoisen yhteiskunnan osa-alue elää omaa itsenäistä elämäänsa mutta on vuorovaikutuksessa toisiinsa. Tasapainoinen, terve, sosiaalinen organismi on sellainen, jossa talouselämä ja henkinen elämä ovat tasapainoisessa suhteessa toisiinsa oikeuselämän toimiessä näiden kahden osa-alueen itsenäisenä välittäjänä.

94 sivua